TRIAL – KIEHTOVA JA KASVATTAVA TAITOLAJI

Trial on moottoripyöräurheilumuodoista eniten taitoa ja tasapainoa vaativa laji. Kehon ja välineen hallinta maastossa on haastavaa ja monipuolista ajotaitoa kehittävää olipa pyörän päällä juniori, harrastaja tai maailmanmestari. Trialin harrastaminen on kehitttävää niin mopoiluun valmistautuvalle nuorelle kuin ammattiurheilijallekin.

Lajifilosofia

Trial edustaa urheilumuotona itsensävoittamisen segmenttiä. Etsitään rajoja omalle suorituyskyvylle, selvitymiselle ja taidolle. Vaikea maasto, rajojen löytäminen ja hermojen äärimmäinen hallinta ovat omaleimaisia lajlle jolle voi hakea filosofisia sukulaisia freestyle-hiihdosta, suunnistuksesta, ratsastuksesta tai monista muista vastaavista lajeista.


Kehittävä, turvallinen ja edullinen laji

Trial on hyvä pohja mille tahansa moottoripyörä lajille. Tasapaino, jarruttaminen ja rytmi kehittyvät nopesti lajin parissa. Monet enduro- ja motocross-kuljettajat ovat aloittaneet uransa trialia ajamalla ja ovat lajin parissa edelleenkin sekä viihtymis että harjoittelu mielessä. Tunnetuimmat lienevät Juha Salminen ja Jussi Vehviläinen. Salminen voitti jopa trialin nuorten mestaruuden ennen endurouraansa. Trial moottoripyörät ovat kohtuuhintaisia ja matalan viritysasteensa vuoksi erittäin pitkäikäisä. Harrastaja voi ajaa pyörällä useita ajokausia ilman vaativia ja kalliita huoltotöitä. Varaosia kuluu moneen lajiin verrattuna marginaalinen määrä. Trialin vahvuutena voidaan pitää myös yhteensopivuutta naispuolisille harrastajille. Naisia ja tyttöjä tasapainoilee tälläkin hetkellä useita. Trialin turvallisuus voi maallikosta tuntua hurjia hallikilpailuja TV:stä katsovan mielestä kaukaiselta. Trialissa hurjinkin kaatuminen aiheuttaa useimmiten mustelmia ja vääntyneen ohjaustangon alhaisesta nopeudesta johtuen. Halleissa käytävä kamppailu on muutaman huipputaitavan ammattilaisen harjoittamaa nykyurheilua parhaimmillaan, mutta varsinaisen trialiin verrattuna ero on yhtä suuri kuin syöksylaskulla ja perhelaskettelulla.

Trialkilpailut pähkinänkuoressa

Trial kilpailut käydään kansallisella tasolla suljetulla alueella. Reitti koostuu 10:stä – 15 :sta tarkkailujaksosta joilla kilpailijoiden suoritukset arvioidaan virhepistein nollasta viiteen. Virhepisteitä tuomitaan jalkakosketuksista tai reitiltä poikkeamisesta. Vähiten virhepisteitä kerännyt voittaa. Kilpailussa ei oteta aikaa kuin kokonaiskeston osalta, jonka puitteissa kilpailu pitää selvittää. Trial kilpailun reitti sisältää maastossa olevia luonnollisa esteitä. Kallionousut, kivikot ja liukkaat rinteet ovat paikkoja jossa trialistit parhaiten viihtyvät. Moottoripyörien pehmeää kumiseosta olevat renkaat ovat kuvioltaan suht tasaisia ja niiden jäljet maastossa katovat nopeasti. Trial on laji, jossa yhteiselo luonnon kanssa järjestyy ajamista varten tarkoitetuilla alueilla. Kilpailuja käydään ja järjestetään junioreille 10:stä 16:a vuoteen, harrastajille sekä kilpaurheilijoille noin 20 kappaletta vuodessa. Aktiivisimmat harrastusalueet ovat Helsinki, Vantaa, Tervakoski, Vammala, Jyväskylä, Forssa, Nokia ja Kirkkonummi.




Trialin perinteet Suomessa

Trialia on harrastettu Suomessa yli 40 vuotta. 1960-luvun taitavista yleis-motoristeista muodostui 70-luvulle tultaessa oma taiturijoukko Pertti Luhtasuon ja Yrjö Vesterisen johdolla. Vesterinen oli ja on yhä yksi trial-maailman suurista ollen MM-mitalleilla vuodesta 75 vuoteen 82 kruununa kolme perättäistä maailmanmestaruutta. 1970 luku oli myös junioritoiminnan eli Minitrialin räjähdysmäisen kasvun aikaa. Nuoria tasapainotaitureita oli maassamme parhaimmillaan satoja. 1980-luvulla suomalaisen trialin kansainvälinen taso oli äärettömän laaja, vaikka terävimpään kansainväliseen pysyvästi yltänyt kärkinimi puuttuikin. Peter Jahn ylsi muutaman kerran palkintokorokkeelle ja parhaimmillaan hän saavutti MM-sarjan 9. sijan. Lajin toinen urheilullinen huippujakso osui 90-luvun alkuun, jolloin Tommi Ahvala nousi nopeasti parrasvaloihin voittaen maailmanmestruuden vuonna 1992. Ahvalan MM-mitallikanta kesti aina vuoteen 94 asti, jonka jälkeen suomalaista trialia hallitsi Joa Hindren kahdellatoista Suomenmestaruudella. Joan lopetettua Henri Himmanen nappasi mestaruuden ja johtaa tällä hetkellä mestaruustaistoa.